• Jaettu ongelma puolittuu!

  • Tuemme erilaisia perheitä!

  • Ota rohkeasti yhteyttä!

  • Aina on tie eteenpäin!

  • Älä jää yksi! Avaa Snellun ovi!

Snellu HoltenLegendaa?

Kertomusten mukaan Snellun talo olisi rakennettu venäläisen upseerin huvilaksi ja alakerrassa kappelissa oleva ovi, jossa on luukku, olisi ollut vankityrmänä. Ilmeisesti alun perin Snellun erään entisen työntekijän keksimästä tarinasta on muodostunut niin elävä kaupunkilegenda, että kyseinen tarina mainitaan ”perimätietona” myös joissain aluetta käsittelevissä kirjoissa ja muissa dokumenteissa.

 

Talon piirustukset

Talon alkuperäisistä piirustuksista ilmenee, että talo on suunniteltu asuintaloksi (bostadshus). Talo on suunniteltu ja rakennettu vuonna 1893, suunnittelijana arkkitehti Ernest Lodenius.

Autopaikkojen puoleinen porrastorni on rakennettu vuonna 1901, suunnittelijana Järvinen. Tontille on piirretty myös komean kokoisia ulkorakennuksia ja huvimaja. Jokin ulkorakennus on tontilla täytynyt olla ulkohuoneena, mutta muutoin kyseisiä rakennuksia ei ilmeisesti ole missään vaiheessa rakennettu.

Piirroskuva on John Holtenin käsialaa.

Pohja ja perusta

Talon perustus on graniittilohkareista ja tiilestä, kantava runko hirrestä, julkisivu vaakalautaa ja harjakatto tervattua peltiä. Rakennusviraston arkiston mikrofilmeiltä löytyneistä piirroksista ilmenee, että rakennuksen huonejärjestelyjä on muutettu moneen otteeseen, varsinkin alakerroksen osalta.

Alkuperäisissä vuoden 1893 piirroksissa portaat yläkertaan ovat nykyisen sosiaalitilan käytävän kohdalla. Nykyisten portaiden tilalla on molemmissa kerroksissa huoneet. Nykyiseen kappeliin, silloiseen halkokellariin, on ollut kulkuyhteys nykyisen lämmönjakohuoneen ja ”sakastin” läpi.

 

Kallio

Kallion kaupunginosa sai kiinteän asutuksensa vuosien 1840-90 välisenä aikana, jolloin alueelle tuli huviloita, puutarhoja ja muutamia tehtaita. Vuosisadan lopulla asutus tiheni nopeasti. Kallion linjat vedettiin noin vuonna 1890 ja kaikki viisi linjaa olivat valmiiksi rakennettu vuoteen 1910 mennessä.

Snellun talo on selkeästi suunniteltu Toiseen linjaan rajautuen. Vuonna 1901 Kallioon vahvistettiin asemakaava. Kallion korttelit olivat alun perin puisia. Nykyiset kerrostalot on rakennettu pääosin 1905-60 välisenä aikana. Kallio tunnettiin pitkään runsasväkisenä työläisten kaupunginosana. Asukkaat olivat perheellisiä, asuttiin tiiviisti, toimeentulo saatiin lähinnä tehtaista ja rakennustyömailta.

 

Yhteys sokeainkouluun

Snellun talon historia liittyy kiinteästi Ensi linjalla sijaitsevaan suureen punatiiliseen kerrostaloon, joka valmistui vuonna 1898 Helsingin sokeainkouluksi. Vaikka Snellu oli valmistunut jo vuonna 1893, myi kaupunki tontin vasta vuonna 1908 rakennusmestari M. Sundqvistille, joka myi vuonna 1909 rakennuksen tontteineen Suomen valtiolle (Nenonen & Toppari 1983).

Koskisen (1990) mukaan Toinen linja 8:ssa olisi pidetty alempaa kansakoulua Kallion lapsille vuosina 1905-10. Tämän jälkeen Snellun talo toimi sokeainkoulun johtajan virka-asuntona ja alakerran keittiössä sokeat tytöt opettelivat kotitaloutta. Tuona ajanjaksona alakerran pienissä huoneissa asui palvelusväkeä. Jossakin vaiheessa talo on ollut myös Valtionrautateiden pääjohtaja Harald Roosin kotina (Nenonen & Toppari 1983). Helsingin sokeainkoulu (nimestään huolimatta valtion koulu) lopetti toimintansa 1970-luvun alussa ja muutti näkövammaisten kouluna Jyväskylään.

 

Kaupungin omistuksessa

Jossain vaiheessa jo ennen 1970-lukua Snellun talo oli siirtynyt Helsingin kaupungin omistukseen. Kallion näihin reunimmaisiin kortteleihin (myös Snellun kortteliin no 302) tehtiin asemakaavan muutos vuonna 1967 rautateiden sähköistämisen myötä, jolloin katkaistiin ajoyhteys Ensilinjalta Helsinginkadulle ja Eläintarhantien jatkuminen rautatien yli Kallion puolelle. Asemakaavan muutoksessa koko kortteli 302 muutettiin yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) aiemmasta asunto- ja liikerakennusten (A) korttelialueesta. Uusi kaava mahdollisti 6-7 kerroksisen rakentamisen (e = 1,75). Kaavaselostuksessa mainittiin, että korttelin tarkemmasta käytöstä ei ollut vielä tietoa.

1970-luvulla viereisessä nykyisen Kuntatalon korttelissa (no 303) toimi Arkadian nuorisoklinikka. Toimintaan jollain tavalla linkittyi Snellun talossa toimiva Aulis Junes ja transkendentaalisen mietiskelyn keskus. Kaupunki laati seurakuntayhtymän kanssa vuokrasopimuksen 23.6.1977 talon käytöstä erityisnuorisotyöhön. Juneksella kuuleman mukaan oli merkittävä asema Snellun talon säästymisessä 1960-70 -lukujen puukortteleiden purkuvimmassa.

 

Uusi asemakaava

Nykyinen voimassa oleva asemakaava vahvistettiin vuonna 1987, jolloin Snellulle merkittiin myös oma tontti (no 10). Snellu merkittiin sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), jonka pinta-ala on 750 m2 ja rakennusoikeus on 305 k-m2. (Kaupungin rakennusvalvonnan tietojen mukaan Snellun rakennuksen kerrosala on 460 k-m2 ja huoneistoala 257 htm2, piirustuksista mitattuna 295 htm2.).

Snellun tontti rajautuu takapihan puolella Ilolan puistoon, jota ei kuitenkaan ole rakennettu kaavan mukaiseksi puistoksi leikkialueineen. Myös Snellun portista korttelin halki Ensilinjalle kulkeva jalankulkutie on toteuttamatta kuten myös kaupungin henkilöstöasiainkeskuksen lisärakennus, jota varten kyseinen asemakaavan muutos alun perin laadittiin.

 

Suojeltu rakennus

Snellu suojeltiin asemakaavalla rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat katujulkisivujen tai vesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

 

Seurakuntayhtymän tilaksi

Snellu siirtyi seurakuntayhtymän omistukseen elokuussa 1997 Helsingin kaupungin kanssa tehdyllä kiinteistökaupalla, johon kuului tontti rakennuksineen. Vuokralaisen vastuulla oli kiinteistön sisäpuolinen kunnossapito sekä käyttökustannukset. Rakennuksen sisäpuolinen laajamittainen remontointi tuli ajankohtaiseksi, joten edessä olevaa mittavaa korjausta ei ollut järkevää tehdä vuokrakiinteistöön.

Snellussa tehtiin mittava peruskorjaus vuoden 1998 aikana. Sisäpuolisen remontin suunnittelu oli käynnistetty jo vuonna 1996, mutta suunnittelu pysäytettiin ostoneuvotteluiden vuoksi. Kun talo siirtyi seurakuntayhtymän omistukseen, arkkitehti- ja sähkösuunnittelu käynnistettiin uudelleen laajennettuna koskemaan myös rakenteita. Sisäpuolinen remontti toteutettiin syksyn 1998 aikana. Julkisivujen kunnostus- ja maalaustyöt tehtiin kesän 1998 aikana.

FM, erityisnuorisotyönohjaaja Leena Korhonen

 

Lähteet:

Snellun talon alkuperäiset piirustukset, 1893 Ernest Lodenius. Helsingin kaupunki, rakennusvalvonnan arkisto.

Stadsplan (no 449) för tionde, elfte och tolfte stadsdelarna af Helsingfors stad (vahvistettu 30.3.1901). Hensingfors stad.

Asemakaavan muutos (no 5958) 11. kaupunginosa Kallio, korttelit 302, 303, 394 ja 395 (vahvistettu 19.2.1969). Helsingin kaupunki, asemakaavaosasto.

Asemakaavan muutos (no 9276) 11. kaupunginosa Kallio, kortteli 302 ja asemakaavan muutoksen selostus (vahvistettu 24.7.1987). Helsingin kaupunki, asemakaavaosasto.

Rakennuskulttuuri-inventointi 1994 (11. Kallio, 302/10/1). Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin seurakuntayhtymä (12.6.1997). Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjaote, § 16 Snellun ostaminen Helsingin kaupungilta.

Helsingin seurakuntayhtymä (22.1.1998). Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjaote, § 17 Snellun peruskorjaustyösuunnitelman hyväksyminen.

Kaija Nenonen & Kirsti Toppari (1983). Herrasväen ja työläisten kaupunki: Helsingin vanhoja kortteleita 2. Sivut 98-101, Helsingin Sanomat.

Juha Koskinen (1990). Kallion historia. 593 s. Kallio-Seura ry.

Helsingin kaupungin historia IV osa, ensimmäinen nide (ajanjakso 1875-1918). 487 s. Helsingin kaupunki, 1955.

Helsingin kaupungin historia IV osa, jälkimmäinen nide (ajanjakso 1875-1918). 657 s. Helsingin kaupunki, 1956.

http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kaupunginosa/ (Helsingin kaupunginkirjasto)

Mistä tietoa rakennusten historiasta?: lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. 169 s. Suomen rakennustaiteen museo, 2003.